Suomeksi  På Svenska
EdellinenEdellinen Siirry: SeuraavaSeuraava
a2 Puun kytt maalausten pohjamateriaalina
Kiltaleimat

a2 Puun käyttö maalausten pohjamateriaalina

1600-luvun paneelin taustapuoli
1600-luvun paneelin taustapuoli
Vasemmalla kaavakuvassa puun leikkaus halkaisusuuntaan ja oikealla säteensuuntainen leikkaus.
Vasemmalla kaavakuvassa puun leikkaus halkaisusuuntaan ja oikealla säteensuuntainen leikkaus.
Tausta saksanpähkinäpuuta
Tausta saksanpähkinäpuuta
Tammen kauppareitti
Tammen kauppareitti
Saksanpähkinäpuun solurakenne Poikkileikkausnäyte pähkinäpuusta. Giovanni Battista Crespi: Pyhän Katariinan kihlaus.

Inv.no AII 1417
Saksanpähkinäpuun solurakenne Poikkileikkausnäyte pähkinäpuusta. Giovanni Battista Crespi: Pyhän Katariinan kihlaus. Inv.no AII 1417

Maalauspohjina on käytetty monia eri puulajeja, mm. poppelia, tammea, kuusta, lehmusta, mäntyä, pyökkiä, saksanpähkinä- ja kastanjapuuta.

1500- ja 1600-luvun hollantilaisissa maalauksissa käytettiin pääosin tammea; paneelit olivat suhteellisen ohuita ja laudat neljännessahattuja eli säteittäisesti leikattuja. 1600-luvun puoleenväliin saakka pääosa paneeleissa käytetyistä tammilaudoista kuljetettiin vesiteitse Baltiasta Alankomaihin.

Italialaisessa taiteessa käytettiin enimmäkseen poppelia; paneelit olivat huomattavasti paksumpia kuin Pohjois-Euroopassa käytetyt ja laudat oli sahattu halkaisijan suuntaisesti.

Ikoneissa pohjamateriaalina on käytetty mm. mäntyä, kuusta, lehtikuusta, lehmusta, leppää, koivua tai esimerkiksi sypressiä.

Antwerpenilainen paneelintekijä

Johan Rottenhammerin maalauksen paneelista voidaan erottaa polttoraudalla painettu leima, josta käy ilmi, että paneelin on valmistanut antwerpenilainen paneelintekijä Michiel Vrient (1605/1606–1637). Vrient kirjoittautui Antwerpenin Pyhän Luukkaan kiltaan itsenäisenä mestarina vuonna 1615. Tiedetään, että Peter Paul Rubens maalasi useita teoksiaan Vrientin valmistamille paneeleille.

Mestarien leimoja käytettiin aluksi maalatuissa veistoksissa. 1500- ja 1600-luvun vaihteessa valmistusleimoja alettiin painaa myös maalausten paneeleihin. Tällöin käytettiin usein vain yhtä leimaa. Leimojen tärkeimpänä tehtävänä oli osoittaa, että paneelin tekijä kuului vaadittuun ammattikuntaan, Pyhän Luukkaan kiltaan. Paneelien leimat yleistyvät vuoden 1617 jälkeen, jolloin säädettiin lailla, että paneelit oli leimattava asianmukaisesti.

Antwerpenin leima koostuu kahdesta kädestä ja kolmesta tornista. Kädet olivat merkkinä puun korkealuokkaisuudesta ja taidokkaasta veistotyöstä. Kiltasäännöksillä määrättiin, että maalauspohjiin käytettävän puun oli oltava hyvälaatuista ja että sen oli oltava hyvin kuivatettua. Paneelin valmistaminen oli aikaa vievää ja vaativaa työtä, 1500- ja 1600-luvuilla puuta oli kuivatettava kahdesta viiteen vuotta.

Paneeli, jota Rottenhammer on käyttänyt maalauspohjanaan, on valmistettu todennäköisesti vuosien 1615 ja 1637 välillä. Paneelin koko viittaa siihen, että kyseessä on standardikokoinen maalauspohja.

EdellinenEdellinen   SeuraavaSeuraava