Suomeksi  På Svenska
EdellinenEdellinen Siirry: SeuraavaSeuraava
b2 Tuntematon maalaus vuodelta 1533, konservointi
Teoksen keskialueella olevassa paadessa on ikään kuin kiveen hakattuna roomalaisin järjestysluvuin tehty merkintä MDXXXIII, mikä viittaa vuosilukuun 1533.

b2 Tuntematon maalaus vuodelta 1533, konservointi

Tuntematon taiteilija, Neitsyt Maria, Jeesus-lapsi ja lahjoittajat, öljy kankaalle, 94 x 141 cm, S-1999-81, maalaus ennen konservointia.
Tuntematon taiteilija, Neitsyt Maria, Jeesus-lapsi ja lahjoittajat, öljy kankaalle, 94 x 141 cm, S-1999-81, maalaus ennen konservointia.
Maalauksessa ennen konservointia havaitut vauriot on merkitty kuvaan.
Maalauksessa ennen konservointia havaitut vauriot on merkitty kuvaan.
Maalauksen taustapuoli ennen konservointia
Maalauksen taustapuoli ennen konservointia
UV-fluoresenssikuva
UV-fluoresenssikuva
Maalaus lakanpoiston aikana
Maalaus lakanpoiston aikana
Poikkileikkausnäyte punaisesta puvusta
Poikkileikkausnäyte punaisesta puvusta
Poistettu vanha vuorauskangas
Poistettu vanha vuorauskangas
Maalauskankaan taustapuolelta poistettiin varovaisesti kaapimalla veitsellä vanhan liiman jäänteet sekä kaikki epätasaisuudet.
Maalauskankaan taustapuolelta poistettiin varovaisesti kaapimalla veitsellä vanhan liiman jäänteet sekä kaikki epätasaisuudet.
Maalauksen pinta suojattiin japaninpaperilla, joka kiinnitettiin kalaliimalla.
Maalauksen pinta suojattiin japaninpaperilla, joka kiinnitettiin kalaliimalla.
Vuoraus lämpöalipainepöydän avulla.
Vuoraus lämpöalipainepöydän avulla.

Maalaus ostettiin museon kokoelmiin vuonna 1999. Aiemmin se on ollut yksityisomistuksessa. Suomeen teos siirtyi Stenmanin taidesalongin kautta ja vuonna 1914 se mainitaan venäläisen Paul Delaroffin kokoelman huutokauppaluettelossa. Kokoelman tunnussinetti on kiinnitetty maalauksen kiilakehykseen. Tätä edeltävää omistushistoriaa ei ole vielä onnistuttu selvittämään.

Aiemmin ajateltiin, että teoksen olisi maalannut jokin eteläsaksalainen taiteilija. Nykyisin pidetään todennäköisempänä, että tekijä olisi jokin italialaiseen koulukuntaan kuuluva taiteilija. Tätä tukevat tyylilliset seikat, kuten teoksessa kuvatun allianssivaakunan muoto, sekä maiseman ja arkkitehtuurin kuvaustapa.

Maalipinta jatkuu kankaan pingotusreunoissa, mistä voidaan päätellä, että teos on ollut alkuaan kookkaampi. Myös kankaaseen sen pingotuksen yhteydessä syntyvien pingotuskaarien voimakkuus naulanreikien välillä viittaa siihen.

Maalauksen kunto ennen konservointia

Likainen ja huonokuntoinen maalaus ja sen taustapuoli dokumentoitiin kirjallisesti ja valokuvaamalla. Teoksen maalipinta hilseili, maalia oli pudonnut ja pinnassa oli naarmuja. Kangas ja sen taustapuolelle myöhemmin liimattu tukikangas olivat reikäisiä ja roikkuivat löysinä. Kahdesta, säkkikangasta muistuttavasta kangaskappaleesta yhteen ommeltu tukikangas oli haurastunut ja irronnut osittain liimauksestaan. Liimana oli käytetty todennäköisesti liisteriä, joka oli menettänyt lähes kokonaan liimaustehonsa. Kankaan taustapuolella oli lisäksi jälkiä vesivauriosta.

Maalipinnan vanhat vauriot, restauroidut alueet ja myöhemmät päällemaalaukset erottuvat UV-fluoresenssi kuvassa tummina alueina.

Maalauksen konservointihistoriasta tiedetään, että Eric O. W. Ehrström on kunnostanut teoksen 1900-luvun alussa. Maalaus on kuitenkin todennäköisesti vuorattu jo ennen sitä.

Rakenne

Teoksen maalipinnasta otettiin poikkileikkaus- ja hiukkasnäytteitä maalikerroksen rakenteen ja teoksen valmistumisajankohdan selvittämiseksi. Valkoisena väriaineena on käytetty lyijyvalkoista, mikä oli siihen aikaan yleisin valkoinen. Vihreiltä ja sinisiltä värialueilta löydettiin atsuriittia. Oikeassa reunassa olevan naisen punaisen puvun alueella on käytetty läpikuultavaa orgaanista väriainetta.

Kaikki maalauksesta tunnistetut materiaalit ovat olleet yleisesti käytössä Euroopassa 1500- ja 1600-luvuilla. Tämän perusteella ei selvinnyt viittaako maalauksessa kuvattu vuosiluku 1533 maalauksen valmistumisajankohtaan.

Maalauksen konservointi

Maalauksen vanha vuorauskangas oli osittain irronnut, liima haurastunut ja maalaus tarvitsi uuden tukikankaan. Hilseilevä maalipinta oli kiinnitettävä ennen muita toimia ja suojattava seuraavien käsittelyjen ajaksi. Maalipinta suojattiin sampiliimalla kiinnitetyllä japaninpaperilla. Vanha vuorauskangas voitiin irrottaa maalauskankaasta kevyesti vetämällä. Maalauskankaan taustapuolelta poistettiin varovaisesti kaapimalla ja veitsellä vanhan liiman jäänteet sekä kaikki epätasaisuudet. Kankaassa oleviin reikiin valmistettiin pellavakankaasta reikien muotoisiksi leikatut ja esiliimatut intarsiapaikat. Uusi vuorauskangas kiristettiin väliaikaiseen työskentelykehykseen ja siitäkin poistettiin epätasaisuudet.

Seuraavaksi poistettiin teoksen maalipintaan liimatut suojapaperit ja maalaus kiinnitettiin Beva-liimalla alipainepöydän avulla uuteen pellavaiseen tukikankaaseen.

Kellastuneen lakan ja väreiltään muuttuneiden restaurointien ja päällemaalausten poisto aloitettiin vuorauksen jälkeen. Teoksen konservointi on nyt vielä kesken. Myöhemmin maalaus vuorauksineen irrotetaan apukehikosta ja pingotetaan uuteen kiilakehykseen. Teoksen maalipinnan vauriot kitataan ja restauroidaan.

Lopuksi maalauksen pintaan sivellään uusi suojalakka. Teokselle valmistetaan maalauksen tyyliin sopiva kehys, joka kiinnitetään maalaukseen.

Maija Santala

EdellinenEdellinen   SeuraavaSeuraava