Suomeksi  På Svenska
EdellinenEdellinen Siirry: SeuraavaSeuraava
c4 Pastellimaalaus
Yksityiskohta pastellista S 91

c4 Pastellimaalaus

Lähikuva pastellin pinnasta. Sininen väri on preussinsinisen ja synteettisen atsuriitin sekoitus. Valkoinen on liitua ja keltainen auripigmenttiä.
Lähikuva pastellin pinnasta. Sininen väri on preussinsinisen ja synteettisen atsuriitin sekoitus. Valkoinen on liitua ja keltainen auripigmenttiä.
Pyyhkäisyelektronimikroskoopilla otettu takaisinsirontaelektronikuva, jossa näkyvät pallomaiset partikkelit ovat synteettistä atsuriittia.
Pyyhkäisyelektronimikroskoopilla otettu takaisinsirontaelektronikuva, jossa näkyvät pallomaiset partikkelit ovat synteettistä atsuriittia.
Polarisaatiomikroskooppikuva synteettisistä atsuriittipartikkeleista.
Polarisaatiomikroskooppikuva synteettisistä atsuriittipartikkeleista.
Homeita pastellin pinnalla, kuva otettu 20X suurennoksella.
Homeita pastellin pinnalla, kuva otettu 20X suurennoksella.
Homeita pastellin pinnalla, kuva otettu 6,5X suurennoksella.
Homeita pastellin pinnalla, kuva otettu 6,5X suurennoksella.
Pastelli suojataan kehyksissään lasin alle. Teokset ovat nähtävissä yläkerran kustavilaisessa salongissa. kuva Arno de la Chapelle
Pastelli suojataan kehyksissään lasin alle. Teokset ovat nähtävissä yläkerran kustavilaisessa salongissa. kuva Arno de la Chapelle

Luonnon liitujen käyttö piirustustarkoituksiin on peräisin jo esihistorialliselta ajalta, 1400-luvulla liitumaisia värejä käytti mm. Leonardo da Vinci piirrostensa korostuksiin. Ensimmäiset teokset, joissa on käytetty varsinaista pastellia, ovat peräisin 1500-luvulta. Pastellien suosio alkoi 1600-luvulla ja huipentui 1700-luvun rokokoon aikana.

Aikakauden värikäs muoti ja kepeä turhamaisuus sopivat pastellitekniikan pehmeästi liukuviin ja puuterimaisiin väripintoihin. Pastellitekniikan taiturina ja sen suosion huipentajana pidetään italialaista Rosalba Carrieraa, joka eli ja työskenteli Euroopan metropoleissa 1675-1757. Ruotsalaisen Gustav Lundbergin (1695-1786), jonka teoksia on Sinebrychoffin taidemuseossa, tiedetään olleen Carrieran oppilaana Pariisissa 1720.

Pastellimaalausten pohjana käytetään yleensä joko paperia tai pergamenttia. 1700- ja 1800-luvun pastellimaalauksissa paperi on usein liimattu kankaalle, jonka avulla maalaus on kiinnitetty pingotuskehikkoon. Paperi voi olla esikäsitelty liimasta ja marmori- tai hohkakivijauheesta valmistetulla pohjustuksella. Kivenmuruset lisäävät paperin pinnan karheutta ja edistävät pastellin jauhemaisen väriaineen tarttuvuutta paperiin. Pastellimaalausten väriaineissa on hyvin eri tavoin ikääntyviä materiaaleja. Mineraaleista saadaan varsin hyvin säilyviä pigmenttejä, orgaaniset väriaineet ovat sitä vastoin saattaneet haalistua voimakkaastikin.

Joidenkin taiteilijoiden tiedetään kokeilleen värien kiinnitystä erilaisten hartsien ja lakkojen avulla, mutta pastelleja ei ole yleisesti kiinnitetty, sillä kiinnitysaineet voivat samentaa värien kirkkautta ja sävyjen keskinäistä kontrastisuutta. Useimmiten sävyt syvenevät ja tummuvat niitä kiinnitettäessä.

Pastellien sideaineet ovat erinomaista kasvupohjaa homeille, jos ympäristön suhteellinen kosteus ja lämpötila eivät pysy vakaina. Sekä paperi että pergamentti reagoivat hyvin nopeasti ilman kosteuden vaihteluihin. Jauhemaisen luonteensa vuoksi pastellimaalaukset vaurioituvat helposti vähäisestäkin kosketuksesta ja tärinästä. Hauraan ja helposti vaurioituvan tekniikkansa vuoksi pastellimaalausten suojaaminen kehyksillä on ollut aina hyvin tärkeää. Onkin oletettavaa, että pastellimaalauksissa alkuperäiset kehykset ovat säilyneet muita maalauksia useammin, sillä pastelleja ei ole voitu säilyttää suojaamattomina.

Paul Sinebrychoffin pastelleista

Paul Sinebrychoff osti kaksi pastellia (S 91 ja S 92) samanaikaisesti Bukowskin huutokauppaliikkeen välityksellä Tukholmasta vuonna 1903. Sähkeestä, jonka Sinebrychoff lähetti Bukowskille, käy ilmi, että keräilijä oli huolestunut teosten kuljetuksesta. Hän huolehtikin siitä, että pastellit pakattiin hyvin ja niitä käsiteltiin varoen. Hän myös varmisti, että pastellit suojattiin kosteudelta.

EdellinenEdellinen   SeuraavaSeuraava