Suomeksi  På Svenska
EdellinenEdellinen Siirry: SeuraavaSeuraava
d1 Ranskalaisen miehen muotokuva
Yksityiskohta kasvoista ennen konservointia, Henry Millot, työskenteli Pariisissa 1600-1700-luvulla, Jean de La Fontainen muotokuva (?), 1685, öljy kankaalle, 74 x 60 cm, A II 792

d1 Ranskalaisen miehen muotokuva

Maalauksen tausta
Maalauksen tausta
IR-läpäisykuva
IR-läpäisykuva
Yksityiskohta taustassa normaalivalossa.
Yksityiskohta taustassa normaalivalossa.
Yksityiskohta IR-läpäisykuvassa.
Yksityiskohta IR-läpäisykuvassa.
Maalaus ennen konservointia.
Maalaus ennen konservointia.
Ultraviolettifluoresenssikuva ennen konservointia.
Ultraviolettifluoresenssikuva ennen konservointia.
Yksityiskohta UV-fluoresenssikuvasta ennen konservointia.
Yksityiskohta UV-fluoresenssikuvasta ennen konservointia.
Sivuvaloyksityiskohta ennen konservointia.
Sivuvaloyksityiskohta ennen konservointia.
UV-fluoresenssikuva kesken lakanpoistoa, vanha lakka erottuu vaaleana, oikealla maalaus kesken lakanpoistoa.  Kuva Malla Tallgren
UV-fluoresenssikuva kesken lakanpoistoa, vanha lakka erottuu vaaleana, oikealla maalaus kesken lakanpoistoa. Kuva Malla Tallgren
Yksityiskohta konservoinnin jälkeen
Yksityiskohta konservoinnin jälkeen
Yksityiskohta sivuvalossa konservoinnin jälkeen. kuva Malla Tallgren
Yksityiskohta sivuvalossa konservoinnin jälkeen. kuva Malla Tallgren
Maalaus konservoituna
Maalaus konservoituna

Antellin kokoelmiin kuuluva ranskalaisen miehen muotokuva on hankittu 1905 Thorsten Waenerbergin välityksellä baltiansaksalaiselta hovineuvokselta Max von Döringiltä, Haminan lähistöllä sijaitsevasta Brakilan kartanosta. Teos on mahdollisesti kulkeutunut Suomeen Pietarista.

Joitakin vuosia sitten maalausta pyydettiin lainaksi Ranskan kansalliskirjastossa järjestettyyn Jean de La Fontaine -juhlanäyttelyyn. Tällöin katsottiin, että teoksen olisi maalannut Françoise de Troy (1645–1730) ja että mallina olisi eläinsaduistaan kuuluisa kirjailija Jean de La Fontaine (1621–1695). Teoksen nimeäminen de Troylle ja mallin tunnistaminen perustui sen vuorauskankaaseen kirjoitettuun tekstiin: Jean de La Fontaine / de Troye. Pinxit.

Löytö

Maalausta tutkittaessa tehtiin löytö, joka kyseenalaisti aiemmat tekijätiedot. IR-läpäisykuva paljasti toisen signeerauksen, joka oli alkuperäisen maalauskankaan taustapuolelle: peint par / H. Millot / 1699. Merkintä oli jäänyt peittoon, kun maalauksen taustapuolelle oli myöhemmin liimattu tukikangas. Teoksen olisikin siis maalannut Henri Millot vuonna 1699. Tästä taiteilijasta ei tiedetä juuri muuta kuin että hän toimi muotokuvamaalarina ja oli Nicolas de Largillièren (1656–1746) oppilas ja työtoveri Pariisissa 1600- ja 1700-luvulla.

Ranskalainen taidehistorioitsija Dominique Brême esittää Ranskan kansalliskirjaston näyttelyluetteloon kirjoittamassaan artikkelissa myös, että maalausta ei olisi tehnytkään de Troy. Brêmen mielestä maalaus liittyy tyylillisesti pikemminkin Largillièren piiriin. Maalauksen teknisessä tutkimuksessa paljastunut signeeraus vakuutti Brêmen, ja hän nimesi teoksen Henri Millot’lle. Samalla heräsi kysymys myös maalauksessa kuvatun miehen henkilöllisyydestä. Lainapyynnöstä alkanut yhteistyö osoittautui hedelmälliseksi tuoden uutta tietoa tästä arvoituksellisesta maalauksesta.

Maalauksen konservointi

Ennen konservointia maalaus oli rakenteeltaan heikko ja hauras. Voitiin päätellä, että teosta oli käsitelty useaan otteeseen historiansa aikana. Maalaus on vuorattu mahdollisesti 1800-luvulla liimaamalla alkuperäisen maalauskankaan taakse pellavainen tukikangas hartsipitoisella liima-aineella. Maalipinta hilseili voimakkaimmin teoksen reuna-alueilla. Halkeamaverkoston reuna-alueet olivat kohollaan ja irti. Vaurioalueita ja maalipinnan kulumia oli peitelty restaurointi- ja päällemaalauksin ja pinnassa oli paksu ja kellastunut lakkakerros.

Paksu lakkapinta vaikeutti hilseilevän maalin kiinnitystä. Lakkaa oli ohennettava ja poistettava ennen kuin kiinnitys onnistui. Tässä yhteydessä havaittiin, että mitään varsinaista kiinnitysliimaa ei tarvittu koska vanha vuorausliima liuotinkäsittelyn ja kevyen lämpölusikka painalluksen avulla kiinnitti maalin. Loput lakka ja päällemaalaukset poistettiin kiinnityksen jälkeen.

Kuvatun henkilön kasvojen ilme oli muuttunut maalaukselle sen valmistumisen jälkeen tehtyjen muutosten seurauksena. Henkilön suupieliä oli levennetty päällemaalauksin, joita poistettaessa niiden alta paljastui ehjä, alkuperäinen maalipinta. Kun myöhempiä lisäyksiä poistettiin varovasti kirurginveitsellä mikroskoopin alla, muotokuvassa kuvatun henkilön kasvonpiirteet alkoivat vähitellen muuttua. Jean de La Fontainesta maalatuissa muotokuvissa toistuva silmiinpistävä piirre, leveä suu, alkoi muuttua kapeammaksi ja muotokuvassa kuvattu henkilö alkoi muistuttaa yhä vähemmän tunnettua kirjailijaa.

Dominique Brême arveli että kuvattu henkilö voisi olla mahdollisesti fabulistin poika yhdennäköisyyden vuoksi mutta tähän ei ole saatu vahvistusta.

Maija Santala

EdellinenEdellinen   SeuraavaSeuraava