Suomeksi  På Svenska
EdellinenEdellinen Siirry: SeuraavaSeuraava
d3 Ristiisjuhla
Yksityiskohta Susanna -aiheisesta gravyyristä

d3 Ristiäisjuhla

Jan Steen, Ristiäisjuhla, öljy kankaalle, 59 x 73 cm, S 112
Jan Steen, Ristiäisjuhla, öljy kankaalle, 59 x 73 cm, S 112
Maalauksesta otettu röntgenkuva, johon on piirretty päällimmäisen maalauksen ääriviivat. Verrattaessa ristiäisaiheisen maalauksen sommittelua Kylpijä-maalaukseen huomataan, että ensiksi mainitussa pöydän ympärillä kuvattu ihmisjoukko sijoittuu täysin samaan kohtaan, johon alempaan maalaukseen on tehty kylpijäfiguuri.
Maalauksesta otettu röntgenkuva, johon on piirretty päällimmäisen maalauksen ääriviivat. Verrattaessa ristiäisaiheisen maalauksen sommittelua Kylpijä-maalaukseen huomataan, että ensiksi mainitussa pöydän ympärillä kuvattu ihmisjoukko sijoittuu täysin samaan kohtaan, johon alempaan maalaukseen on tehty kylpijäfiguuri.
Kylpijähahmo röntgenkuvassa
Kylpijähahmo röntgenkuvassa
Jacques-Firmin de Beauvarlet´n Luca Giordanon Susanna-aiheisesta maalauksesta tekemästä gravyyristä voidaan löytää huomattavaa samankaltaisuutta röntgenkuvan kylpijähahmoon.
Jacques-Firmin de Beauvarlet´n Luca Giordanon Susanna-aiheisesta maalauksesta tekemästä gravyyristä voidaan löytää huomattavaa samankaltaisuutta röntgenkuvan kylpijähahmoon.
Signeeraus maalauksen oikeassa alakulmassa.
Signeeraus maalauksen oikeassa alakulmassa.
 Röntgenfluoresenssispektri Ristiäisjuhla-maalauksen pöytäliinan kohdalta: kupari (Cu) viittaa atsuriittiin ja koboltti (Co) smalttiin.
Röntgenfluoresenssispektri Ristiäisjuhla-maalauksen pöytäliinan kohdalta: kupari (Cu) viittaa atsuriittiin ja koboltti (Co) smalttiin.
Röntgenfluoresenssispektri oikealla istuvan naisen punaisesta hameesta: elohopea (Hg), lyijy (Pb), mangaani (Mn) ja rauta (Fe) viittaavat sinooperiin, lyijyvalkoiseen ja maaväreihin. Kupari (Cu) ja tina (Sn) tulevat alemmista maalikerroksista.
Röntgenfluoresenssispektri oikealla istuvan naisen punaisesta hameesta: elohopea (Hg), lyijy (Pb), mangaani (Mn) ja rauta (Fe) viittaavat sinooperiin, lyijyvalkoiseen ja maaväreihin. Kupari (Cu) ja tina (Sn) tulevat alemmista maalikerroksista.
Röntgenfluoresenssispektri vasemmalla istuvan naisen valkoisesta kauluksesta: lyijy (Pb) viittaa lyijyvalkoiseen, kalsium (Ca), mangaani (Mn), rauta (Fe) ja kupari (Cu) tulevat alemmista maalikerroksista.
Röntgenfluoresenssispektri vasemmalla istuvan naisen valkoisesta kauluksesta: lyijy (Pb) viittaa lyijyvalkoiseen, kalsium (Ca), mangaani (Mn), rauta (Fe) ja kupari (Cu) tulevat alemmista maalikerroksista.
Röntgenfluoresenssispektri vasemman yläkulman messinkikattilan kohdalta: tina (Sn) viittaa lyijytinakeltaiseen.
Röntgenfluoresenssispektri vasemman yläkulman messinkikattilan kohdalta: tina (Sn) viittaa lyijytinakeltaiseen.
Röntgenfluoresenssispektri pöydällä olevan sinisen liinan kohdalta: kupari (Cu) viittaa atsuriittiin, sinooperiin viittaava elohopea (Hg) tulee jostakin alemmasta maalikerroksesta.
Röntgenfluoresenssispektri pöydällä olevan sinisen liinan kohdalta: kupari (Cu) viittaa atsuriittiin, sinooperiin viittaava elohopea (Hg) tulee jostakin alemmasta maalikerroksesta.
Maalauksen etualalta otettu poikkileikkausnäyte, josta käy ilmi maalauksen monimutkainen kerrosrakenne.
Maalauksen etualalta otettu poikkileikkausnäyte, josta käy ilmi maalauksen monimutkainen kerrosrakenne.

Paul Sinebrychoff hankki vuonna 1911–12 maalauksen, joka oli sitä ennen kuulunut Ruotsissa Fredrik Rappen kokoelmaan. Olof Granberg mainitsee maalauksen vuonna 1912 ilmestyneessä Trésors d´art en Suede –kirjassaan, pitäen sitä kokoelman merkittävimpänä teoksena. Teoksen aiemmista vaiheista tiedetään, että se oli myynnissä Pariisissa Duvalin huutokaupassa vuonna 1904. Samalla vuosikymmenellä Rappe oli ostanut maalauksen amsterdamilaisesta Fr. Müllerin taidekaupasta. Teos saattaa olla Haagissa vuonna 1743 myyty Jan Steenin samanaiheinen maalaus.

Maalaus tutkittiin vuonna 1954 Amsterdamin Rijksmuseumissa. Tällöin teos röntgenkuvattiin, jolloin vaakasuuntaisen, ristiäisaiheisen maalauksen alta paljastui pystysuuntainen, kylpevää, alastonta naista kuvaava teos. Rijksmuseumin tutkija Arthur van Schendel totesi teoksen tutkittuaan, ettei sen maalaustekniikka vastaa 1600-lukua vaan että se viittaa pikemminkin 1700-luvulle, vieläpä vuosisadan jälkipuoliskolle. Hän näki teoksen hahmottelussa ja perspektiivin kuvaamisessa heikkouksia erittelemättä käsitystään tarkemmin. Näin van Schendel päätyi pitämään maalausta myöhäisenä Steen -jäljiltelmänä. Taiteilijalla tiedetään olleen useita jäljittelijöitä jo 1600-luvulla.

Van Schendelin lausuntoa ei voida kuitenkaan pitää täysin luotettavana. Maalauksessa käytettyjä väriaineita ei ollut mahdollista tutkia 1950-luvun Hollannissa. Näin van Schendelin lausunto perustunee pelkästään maalauksen silmämääräiseen tarkasteluun, kenties käytössä on ollut sentään mikroskooppi. Tiedossa ei ole, kuinka paljon van Schendelin käsitykseen teoksen epäaitoudesta on vaikuttanut maalauksen alta löydetty toinen, täysin eriaiheinen teos. Myös teoksen maalaustekniikka viittaisi suuripiirteisyydessään johonkin toiseen taiteilijaan.

Maalausta on pidetty Jan Steenin omakätisenä teoksena, löytyyhän sen oikeasta alareunasta Steeniin viittaava merkintä. Mikroskooppitarkastelun perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että se olisi lisätty myöhemmin. Nähtävästi Olof Granberg ei kuitenkaan epäillyt merkinnän aitoutta, ehkä sen vuoksi, että maalaus muistuttaa sekä aiheeltaan että maalaustavaltaan hyvin paljon Steenin muita teoksia. Ristiäisiä juhlivan seurueen yläpuolella riippuu monissa Steenin maalauksissa esiintyvä kattokruunu, belkroon. Maalauksen etualalle on sijoitettu Steenille hyvin ominaiseen tapaan erilaisia ruoanlaittoon liittyviä esineitä näennäiseen epäjärjestykseen. Pöytään nojaa vasemmalla takaviistosta kuvattu naishenkilö, joka toistuu monissa Steenin maalauksissa.

Karel Braunin julkaistessa vuonna 1980 Jan Steenin teosten virallisen luettelon hän ei epäillyt Helsingin teoksen aitoutta vaan sisällytti sen Jan Steenin omakätisten teosten joukkoon. Hän katsoi taiteilijan valmistaneen maalauksensa 1660-luvulla, jolloin Steenin ateljeessa tuotettiin muitakin samanaiheisia teoksia, mm. Berliinin (1668) ja Lontoon Wallace Collectionin (1664) ristiäisjuhlia kuvaavat maalaukset, joista jälkimmäiseen Helsingin teosta on verrattu. Braunin attribuointiinkin on suhtauduttava suurella varauksella, koska se oli tehty ainoastaan vanhan, maalauksesta otetun valokuvan perusteella.

Van Schendelin mukaan Helsingin, hänen näkemyksensä mukaan Batsebaa, Dianaa tai Susannaa kuvaavaa maalausta, ei pystytä nimeämään tietylle taiteilijalle. Maalauksen nimeämistä Jan Steenin tekemäksi vaikeuttaakin se, ettei hänen tuotannostaan tunneta vertailukohtia kylpijäaiheiselle teokselle. Van Schendel ajoitti Kylpijän kuitenkin karkeasti 1600-luvun jälkipuoliskolle – siis samalle ajanjaksolle, jona Jan Steenin edellä mainitut Ristiäisjuhla -maalaukset ovat valmistuneet.

Museon grafiikkakokoelmassa on kaiverrus, jonka kuvaavasta kylpijähahmosta voidaan löytää samankaltaisuutta röntgenkuvan kylpijään. Tämä ranskalaisen Jacques-Firmin Beauvarlet´n (1731–1797) kaiverrus on tehty italialaisen Luca Giordanon Susanna -aiheisen maalauksen mukaan.

Maalaus herättää monia kysymyksiä. Miksi taiteilija on halunnut maalata toisen teoksen jo valmistuneen maalauksen päälle? Voisivatko alla olevan ja päällimmäisen maalauksen tekijät olla samat, vaikka ensi katsomalta maalaustekniikassa tuntuisikin olevan eroja?

Maalauksen tutkimuksen aloittaminen

Vuonna 2002 maalaus osallistui Sinebrychoffin taidemuseon vanhaa hollantilaisen taiteen kokoelmaa esittelevään näyttelyyn Puolan Poznanissa. Näyttelyluettelossa teos oli vielä epäilyksistä huolimatta nimetty Jan Steenin tekemäksi. Tätä yhä useampia kysymyksiä herättävää maalausta lähdettiin tutkimaan tarkemmin pari vuotta Puolan näyttelyn jälkeen. Haluttiin selvittää, voitaisiinko teoksen ajoitusta ja tekijää selvittää tutkimalla teoksessa käytettyjä väriaineita. Tutkimuksen ensivaiheessa maalauksessa käytettyjä pigmenttejä analysoitiin energiadispersiivisellä röntgenfluoresenssilaitteella. Tässä tutkimusmenetelmässä säteilylähteestä saatava röntgensäteily kohdistetaan pienelle alueelle tutkittavaa väriainekohtaa maalauksen pinnassa. Röntgensäteily saa väriainekohdan sisältämät alkuaineet säteilemään niille ominaista röntgensäteilyä. Tämä röntgensäteily kerätään spektrometrin avulla röntgenspektriksi, josta alkuaineet voidaan tunnistaa niiden röntgenpiikkien energioiden perusteella ja mahdolliset väriaineet määrittää. Menetelmä on ainetta rikkomaton, mutta kemiallinen informaatio ei tule vain maalauksen pinnasta vaan yhtä aikaa kaikista taulun maalauskerroksista.

Löydettyjen alkuaineiden perusteella saatiin selville, ettei van Schendelin väite siitä, että maalaus olisi valmistunut vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla voi pitää paikkaansa. Tunnistetut alkuaineet viittaavat väriaineisiin, joita on käytetty 1600-luvulla tai aivan 1700-luvun alussa. Sen selvittäminen, onko maalaus todella Jan Steenin omakätinen teos, on kuitenkin vaikeampaa. Jatkossa on tarkoituksena tutkia tarkemmin teoksen maalaustekniikkaa ja -materiaaleja, millä kenties saadaan lisävalaistusta teoksen attribuutioon.

Ari Tanhuanpää ja Seppo Hornytzkyj

EdellinenEdellinen   SeuraavaSeuraava